Huh. Etukateen pelkaamani painajaispaiva on suunnilleen ohi. Hotellissa alkaa tanaan vuoden suurin tapahtuma, mika tarkoittaa, etta ollaan oltu ihan taynna (ja lievasti ylibuukattuja) jo kuukausikaupalla ja tanaan ne kaikki hirviot (toisin sanoen asiakkaat) tuli. Olin toissa klo 9 - 19.30, nyt paatin tulla "kotiin" eli huoneeseeni. Voivathan ne viela soittaa, jos tulee joku helvetillinen kriisi. Tama paiva meni yllattavan sutjakkaasti ja luojan kiitos sain niita viime hetken peruutuksia, joita olin rukoillut eika nyt olla miinuksilla. Ainakaan 5 paivaan. Tama on nimittain 2 viikon mittainen tapahtuma ja lauantaina on toinen ryysispaiva. Noh, siihenhan on viela pitka aika, eihan sita tieda ollaanko enaa elossakaan sitten. Eli en siita murehdi viela.

Nyt paa tyhjaksi tyoasioista. Otan olutta. Viimeista kertaa pitkaan aikaa, olettaisin. Vaimokkeen allergia on taas oireillut ja han paatti viime lauantaina (jaettuamme sangen herkullisen valkoviinipullon, jonka jalkeen han aivasteli ja niisti nenaansa n. 6 tuntia) aloittaa taas tipattoman elaman maarittelemattomaksi ajaksi. Paatin, etta eipa taas tekisi minullekaan yhtaan pahaa, joten juotuani nama parit oluet joita nyt sattuu olemaan jaakaapissa, jatan itsekin juomat valiin. Katellaan nyt pitkaksiko aikaa.

Sopii ihan mainiosti uuteen urheilulliseen elamantapaanikin. Nyt alkoi nimittain taas sellainen sportti-intoilu etta. Viimeisen puolentoista viikon aikana olen kaynyt kerran uimassa, kerran lenkilla (jonka jalkeen tein lyhyen perusjumpan), 2 kertaa joogassa seka viime vapaapaivana mentiin patikoimaan Gibraltarin kallion huipulle ja takaisin, pari tuntia siina meni. Ostin myos maan mahottoman hienon sporttikellon (Polar-merkkisen, en ikina tiennyt etta Polar on suomalainen merkki! kaikkea sita oppii vanhaksi elaessaan), jossa on sykemittari, kalorilaskin ja vaikka mita hienouksia. Tykkaan!

Lainasin myos joogakeskuksesta kirjan elavasta ravinnossa, joka vaikuttaa mielenkiintoiselta. Leikittelen ajatuksella, etta kun muutetaan pois hotellilta ja saan taas keittion kayttooni, kokeilisin sita ehka vaikka viikon ajan, paastohenkisesti. Sittenhan minusta vasta maailman tervehenkisin ihminen tuleekin!