Oltiin eilen sitten siella viininmaistelussa. Pomohan ystavallisesti antoi meille oman kutsunsa, kun ei itse paassyt/halunnut menna, joten mentiin vahan ex tempore-pohjalla – ei oltu ihan varmoja mennaanko vaiko eiko eika nain ollen mitenkaan hirmu valmistautuneita. En myoskaan tiennyt ollenkaan millainen tilaisuus se tulee olemaan. Saavuttiin paikalle ja olisi haluttanut kaantya saman tien takaisin… noin 85% asiakaskunnasta oli yli viisikymppisia miehia puvut paalla ja koko tilaisuus naytti huomattavasti virallisemmalta kuin mita odotettiin. Meilla oli farkut jalassa ja kyllakin ihan natit topit paalla ja korkokengissa, mutta oltiin huomattavasti alipukeutuneita. Kaiken lisaksi tultiin tietenkin suoraan toista ja oli hirvea ilma, joten piti kantaa sadetakkia kasivarrella ja isoa tyolaukkua, hieman havetti… noh, meidat istutettiin poytaan joten ei sielta voinut enaa hienovaraisesti poistua takavasemmalle ja ensin piti kuunnella viinitilaketjun omistajan esitelma viineista espanjaksi… siina kuunneltiin puolella korvalla ja odotettiin kiihkeasti ensimmaisia maistiaisia. Maistettavana oli ensin yksi valkoviini ja sen jalkeen viisi erilaista punaviinia, viimeisen lasillisen kanssa sai tapas-palojakin. En ole mikaan suuri viiniharrastaja, tykkaan toki juoda viinia mutta yleensa taalta ostetaan mita halvimmalla saa, viinipullon budjetti on meilla yleensa siina 1,5€ - 2€ tienoilla… ja huh sentaan, mika ero! Kylla minunlaiseni maallikkokin huomasi huiman eron maussa, tuoksussa ja varissa. Todella hyvia viineja, laitanpa teidan iloksenne linkin: http://www.grupomatarromera.com/ .

No joo. Siis mukavaa oli. Sitten mentiin rauhassa kotiin ja nautittiin viinin paalle mukilliset teeta.

 Aina valilla minulle tulee levottomuus, haluaisin menna ja bilettaa ja juoda ja olla nuori. Viime viikonloppunakin oli pieni – ei nyt tappelu – mutta sanotaanko erimielisyys-murjotus-tilanne vaimokkeen kanssa. Kaytiin perjantaina pizzalla muutaman kaverin kanssa ja juotiin pari lasia viinia. Siita kaverit halusivat jatkaa jonnekin muualle drinksuille ja pyysivat meitakin. Varmaan kohteliaisuuttaan, kai he ovat nyt tahan mennessa huomanneet ettei me ikina minnekaan “yoelamaan” menna. Vaimo ei siis halua, mina aina valilla haluaisinkin. Mutta kun ei niin ei. Ja siina pikkuisessa hiprakassani se alkoi vituttaa, ettei ulosmeno muiden nuorten (kun eihan me nyt niin vanhoja viela olla!) kanssa voi ikina olla edes vaihtoehto. Enhan minakaan joka viikonloppu haluaisi menna, enka valttamatta orveltaa koko yota. Mutta etta joskus voisi edes vahan kayda jossain… no siis, ei tietenkaan menty muiden kanssa drinksuille vaan kotiin, jossa sitten vahan murjotin. Tylsaa kun pitaa elaa kuin elakelaiset ja blaa blaa blaa. Sitten seuraavana paivana oli huono omatunto. Ja se levottomuus on nyt taas toistaiseksi kadonnut. Eilen menin oikein mielellani kotiin vaimon kanssa, kaytiin kylvyssa ja juotiin teeta ja sitten nukkumaan. Huomenna olisi ne sohvasurffailubileet, mutta en oikeasti halua sinne menna. Mieluummin rauhassa vaimon kanssa, korkeintaan voisi ehka kutsua pari kaveria illalliselle.

Parempi nain. Kunhan vain mieli pysyisi rauhallisena ja levottomuus poissa.

Ja eilen kavin salilla. Oli vahan innoton treeni jostain syysta. Kokonaisuudessaan viihdyin siella vain noin 45 minuuttia (ja tahan aikaan sisaltyi jopa 5 minuutin cool down!) ja kaloreita paloi 300 kcl. Ei oikein lahtenyt, normaalistihan olen salilla oikein ilolla reilusti yli tunnin ja oikein harmittaa jos pitaa lahtea aiemmin jostain syysta. Ja nyt kun vasta tein itelleni oikein saliohjelman ja rukkailin sita niin innoissani, mutta jotenkin sen suunnittelu tuntu menevan paremmin kuin toteutus… Noh, tanaan mennaan taas – eilen tein ylakroppaa ja tanaan jalkoja, niin ei samat lihasryhmat rasitu perakkaisina paivina. Huomiselle suunnittelin lepopaivaa ja sunnuntaille (kun pitais olla taas hyva ilma) pitkaa, tunnin-puolentoista kavelylenkkia vaimokkeen kera.