Ai kun oN ihanaa ja rentouttavaa viettaa lauantaiaamua. Aamulla vaimon lahtiessa toihin klo 6.45 meinasin unenpopperoissani pyytaa hanta laittamaan mulle heratyksen pari tuntia myohemmin, mutta sitten tajusinkin olevani tanaan vapaalla. Onnellisuutta. Vaimo heratti minut joka tapauksessa ennen yhdeksaa, mutta se sallittakoon, koskapa han toi mulla kahvia. Ollaan siis hotellilla, mika selittaa sen miten vaimo voi olla toissa ja tuoda mulle kahvia samaan aikaan. Se myos selittaa sen, miksi kahvia pitaa saada ennen yhdeksaa - hlokunnan ruokala menee nimittain kiinni sen jalkeen eika sitten voi saada kahvia muuten kuin menemalla jonnekin muualle. Vankilassahan on tunnetusti tiukat ruokailusaannot.

Eli aamupalaan ei ole mahdollisuutta. Olen siis juonut kahvini ja syonyt yhden pienen appelsiinin. Jatkosta en tieda.

Menin eilen sitten pitkasta aikaa joogaan. Olipas mukaisaa. Tahankin minut inspiroi Kiloklubi. (ei, KK ei ole maksanut minulle siita etta jatkuvasti mainostan saittia blogissani. se olisikin tuhlattua rahaa ottaen huomioon ettei tata kukaan lue. kommenttien maarasta=puutteesta paatellen) Liikuntapalloissani oli nimittain punainen pallo vaihtelun kohdalla. Suosittelivat liikkuvuutta lisaavaa lajia kuten vaikkapa joogaa. Hih. Viela hotellilla asuessammehan kavin 1-2 kertaa viikossa joogassa, mutta eipa sinnne ole saanut mentya muutettua.

Tanaan voisi kayda taas vaikkapa holkkaamassa. Pitaisi vain miettia tuota ruokapolitiikkaa. Ei ole varsinaisesti niin nalkakaan.