No voe hemmetti. Nyt se sitten tapahtui. Ensimmainen torakkahavainto huoneessamme. Ehtihan tassa lahemmaksi 2 kkta asua ennen kuin kutsumaton inhottava vieras saapui (tai siis. ennen kuin satuin yhden nakemaan. onhan niita voinut toki olla ennenkin.) Kyseinen pitkasarvinen inhotus istuskeli (tai siis. ei kai ne oikein voi istua. no seisoskeli rennon nakoisesti aloillaan) wc-pytyn vesisailion paalla asken mennessani kylppariin. Aiheutin varmaan itselleni huonoa karmaa laimayttamalla mokoman lattanaksi kengallani.

Asian hyva puoli on se, etta kyseessa oli hieman vahemman inhottava ja pelottava versio, joka on paljon pienempi kuin ne oikeasti ihan kamalat jattilaistorakat, joita en luojan kiitos koskaan ole tassa hotellissa nahnyt. Toinen hyva puoli oli se, ettei vaimo ollut taalla vaan toissa, koskapa han olisi asiasta friikahtanut viela paljon enemman kuin mie. Silti. Iu.